Se on tätä kesää.
Siinä on vain niin sanattoman paljon kaikkea kaunista, enkä sitä osaa sanoilla kertoa. Siis kuvaus on minun ilmaisuni muoto.
Joka aistilla kuljen pihallani ja katselen kaikkea muistaakseni ne pienetkin yksityiskohdat, silloin marraskuussa, kun kaikki on ylenpalttisen väritöntä. Muistan kesän myös talvella, kun lumen valkoisuus tekee luonnosta tosi pliisun. Hui. Eipä ajatella tulevaa vaan eletään tätä ihanaa päivää. Eiku ulos ja inhaloimaan tät ihanuutta.
Kaunista on, satoi tai paistoi, nyt paistaa ja niin ihana aamu kuten sinun kukkakuvasikin, nautitaan tästä ihanuudesta.
VastaaPoista