Ollaan Bossen kanssa puuhasteltu puutarhan kimpussa. Keskikesällä se jäi helteiden johdosta niin retuperälle että oikein inhotti. Nyt on otettu kaikki takaisin. Lupiinin juurakoita on oikein innolla väännetty ylös ja juurenpätkiä noukittu pois. Oikein terapeuttista puuhaa. Mulla on nyt niitä juuria kolme 4o litran säkkiä täynnä.
Ihmettelin mitä teen niiden kanssa ja päätin sitten vain mädättää ne niissä säkeissä. Jos eivät talven aikana mätäne mössöksi niin kiikutan ne roska-auton kuljetukseen.
Sain jo joitakin planttuja siirrettyä entiseen lupiinmetsikköön. Nyt juuri se näyttää niin siistiltä että ihan kannattaa julkistaa siitä kuva. Kyllä mulla vain on sellainen ikävä hytke että niitä kumminkin vielä nousee jahka uusi kasvukausi alkaa. Noita kiviä nousi maasta koko ajan lisää ja lisää. Latasin niitä tuonne rinteen alaosaa ja kyllä niitä kunnioitettava määrä tulikin. Kauhulla ajattelen että miten niiden käy kun nurmikko valtaa tuonkin reuna. Niin - iso riesa ;)
Ooh, toi kelopöllikukkajuttu on aivan ylimaalisen kaunis. Nyt kyllä vohkin sulta tän idean. Mulla on pari kelottunutta omenapuunrunkoa, jotak ovat odottaneet käyttötarkoitustaan. Nyt se löytyi. Kiitos!
VastaaPoistaBosse istuu jämäkästi kivellä :D
Hyvä idea on aina vohkimisen arvoinen asia ja idean keksijä on siitä vain ylpeä jos on onnistunut aatoksissaan.
VastaaPoista