Tältä se näyttää, se hiirulaisten pesä.
Siivosin kasvihuonetta kevätkuntoon ja siirtelin purkkeja ja purnukoita säntillisempään järjestykseen. Isojen purkkien kavalkaadista tuli hämmästys esiin.
Nostin purkkien päältä pois isompaa ruukkua, niin siellä oli isi ja äiti hiirulainen pesässä ja niiden alla yksi poikanen.
Kääk!
Kiikutin purkit ulos ja toivoin niiden siirtyvän jälkikasvuineen muualle. Vaan eivät olleet ajatelleet valmistaa toista pesää joten jäivät tuonne kauniisti kuivista koivunlehdistä valmistettuun pesäänsä.
Ajatus oli todella jättää ne ulkosalle.
Illan hämärtyessä yöksi menin ja siirsin perheen takaisin kasvihuoneeseen. Eihän sitä voi noin vain perhettä ajaa mieron tielle. Onneksi siirsin, sillä yön aikana alkanut sade ja viima olisi ollut kohtalokas hiirulaisevaaville. Nyt minulla on permepi olo.
Ei sille voi mitään jos omaa herkkyyttä. Tosin se on hyvin ristiriitaista, sillä vintillä on killerit viritettyinä luvattomille vierailuille sisätiloihin.
Et sillee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti